Hej Då!

Sinikalla oli tänään lomapäivä, kun kuusi päivää putkeen tupeeraa rouvia, niin alkaa jo tuntua tässä iässä, että tarvitsee hiukan huilausta välillä. Eilinen päivä meni ihan harakoille koko päivä, ei ollut oikein mitään tekemistä ja semmoisesta Sinikka ei tykkää, että on vaan, siitä tulee äkäiseksi. Omituinen yhtälö tämä elämä, välttämättä ei aina jaksaisi tehdä mitään, mutta sitten taas tekemättömyyskin ottaa hermoon. Sinikka ihailee yhtä ystävätärtään, joka oli kotona lapsensa kanssa hoitovapaalla ja silti laittoi itsensä joka päivä kuosiin, meikki ja hiukset oli joka päivä tiptop, vaikkei hän kotoaan liikkunut välttämättä minnekään. Sinikka ei jaksanut olla eilen niinkuin ystävätär, ei ollut tiptop.

No niin, mutta tänään oli ihana päivä. Sinikka ajatteli jo eilen, että lomapäivänä ei mörrötetä vaan tehdään jotain ihanaa. Auton nokka kohti Sinikan lempipaikkaa, eli Porvoota. Porvoossa tulee aina käytyä vaan kesällä tai sitten joulun aikaan, oli ensimmäinen kerta näin arkena olla siellä visiitillä. Oikein oli mukavaa, kun ei ollut paljon yhtään ihmisiä liikkeellä, sai rauhassa kävellä katuja pitkin ja haaveilla asumisesta Porvoossa. Elämässä pitää olla haaveita ja tänään Sinikka päätti, että jonain päivänä Sinikalla on asunto Vanhassa Porvoossa. Ilma oli tänään jo hieman kylmän puoleinen, joten oli mukava mennä lämmittelemään Vanhan Porvoon kauppoihin ja syödä lounasta välillä. Porvoosta tullessa Sinikka kävi Ylellä nauttimassa kupposen kuumaa ystävättärensä kanssa, harmi kun ketään komeaa julkkista ei tullut siellä vastaan. Kaikesta huolimatta, oli oikein hyvä päivä tänään.

Kätevänä emäntänä, kotiin tullessa Sinikka pyöräytti vielä kaalilaatikon uuniin hautumaan, ihana kaalilaatikon tuoksu leijailee nyt tätä kirjoittaessa, no tuoksu ja tuoksu, jotkut voivat olla asiasta eri mieltä... 

Mukavaa viikkoa ystäväiset! PUS!