Kyllä on kuuma, ei siis haittaisi yhtään tämä kuumuus, mutta tuo kosteus on kyllä kamalaa. Yöllä ei saa nukuttua, kun pitsiyöpaita tarttuu ihoon kiinni, ei sentäs niin villiksi Sinikkakaan ryhdy, että nukkuisi ilman yöpaitaa. No, ei pitäisi valittaa, kun taas talvella saa laittaa pässinpökkimät villahousut ja sukat jalkaan, että tarkenee nukkua.
Savossa käydessä, Sinikka käytti pikku pikku autonsa huollossa. Siellä on autojen huolto paljon huokeampaa kuin täällä Helsingissä, lisäksi siellä puhutaan kansan kielellä, jos autossa on joku ongelma. Helsingin korjaamojen ukot puhuvat niin hienoa kieltä, ettei Sinikka siitä ymmärrä mitään. Savossa sanotaan suoraan, jos joku kohta on rikki ja sillä siisti. No, eipä puhuttu tällä kertaa samaa kieltä savolaisukkojen kanssa. Sinikan mielestä autosta kuului omituinen kolina aina kun ajaa hiljaa, siis niinä harvoina kertoina, kun Sinikka on ajanut hiljaa. Korjaamon miehet huolsivat hienosti auton, mutta he eivät sitä kolinaa kuulleet, vaikka olivat käyneet autolla ajamassa. Ei siinä auttanut muu kuin uskoa, että se kolina ehkä kuuluukin Sinikan päästä. Kuinkas sitten kävikään, Helsingissä katsastusasemalla katsastusmies kuuli saman kolinan kuin Sinikka ja pienen pieni vika selvisi, onneksi sentään auto meni katsastuksesta läpi. Nyt on semmoinen tenkkapoo, että voiko enää savolaisukkoihin luottaa?
Arvaatko mikä ihana yllätys Sinikkaa odotti tänään, kun Sinikka saapui nuttura lässähtäneenä piippaamisen ihmeellisestä maailmasta. Ihanainen Juanitani mun, tuo Latinalaisen Ameriikan mahtava pakkaus oli muistanut Sinikkaa marimekon lahjakortilla. Ihanaa, nyt Sinikka saa käydä ostamassa sillä semmoisen ihanan veskan, jota on jo pitkään käynyt ihastelemassa. Oi oi, kyllä Sintsukka on nyt onnellinen!
Sinikan loma täällä Savossa alkaa lähenemään loppuaan, kyllä pitää sanoa, että mitkä ihanaiset ilmat Sinikalla onkaan ollut tällä viikolla. On täytynyt heittää kellohame nurkkaan ja kulkea pelkästään pikku pikku hamosella pitkin kylän raitteja ja silti on ollut kuuma.
Sinikka ei voi muuta kuin ylistää, miten ihania ihmisiä täällä Savossa asuu, aina ollaan auttamassa ja kyselemässä kuulumisia meni minne tahansa, toista se on nurkkakuntaisessa Helsingissä, jossa Ameeriikoista asti asumaan tulleet joutuivat lähtemään kotimaahansa takaisin, kun möllit kaupunkilaiset eivät voineet edes rapussa tervehtiä. Omituista porukkaa! Sinikankin rapussa pari tälläista mölliä asustelee, jotka kääntävät päänsä pois, ettei missään nimessä tarvitse tervehtiä naapuriaan.
Alkuviikosta Sinikka oli lomailemassa ihanaisessa Mikkelissä, jossa kaikilla on tietysti isot.... kukkaistutukset. :) Sinikka on aina vaan ylistänyt Kuopion ihanuutta, mutta kyllä Mikkeli on kesäkaupunkina myös vertaansa vailla. Mikkelin kesäinen tori, Kenkävero kauniine pihapiireineen ja Emolan ihanainen puutaloidylli. Ihana Mikkeli!
Eilen Sinikka piipahti naapuripitäjässä Rautalammilla, jossa oli Martan päivän kunniaksi järjestetty torvisoittokunta soittamaan Oskar Merikannon sävelmiä. Soittokunta soitti Peuran museon pihassa ja paikkakunnan tehokkaat Martat taisivat olla tämän tapahtuman järjestäjiä. Ihanan idyllistä oli nauttia kupponen kuumaa Vanhan Peuran kahvilan pihalla ja kuunnella samalla Merikannon sävelmiä. Tapahtumassa tiedettiin sanoa, että Merikanto on viettänyt kesiään täällä Savon sydämessä, niinkuin Sinikkakin.
Aurinko porottaa nyt niin, että täytyy lähteä pyytämään henkilökunnalta lisää kuohuvaa lasiin, tui tui ystävät, täällä Sinikka ja Savo!
Sunnuntaina klo 7.30, on Sinikka jo ryystämässä aamukaffetta, itseasiassa ollut jo hereillä tunnin. Tätäkö se on tämä keski-ikäisyys, nuorempana sunnuntaisin tähän aikaan nukuttiin tai kömmittiin peiton alta hakemaan päänsärkytablettia tai sitten herättiin jostain ihan muualta kuin omasta sängystä. Silloin oli niin ja nyt on nyt. Mitä se on sitten kymmenen vuoden päästä, menopaussiko? Huh Huh..
Sinikalla oli eilen synttärit, 25-vuotta tuli täyteen jo ainakin yhdeksättä kertaa. Oli ihanaa viettää leppoista päivää ihanien ihmisten kanssa lounastellen ja samalla nauttien mahtavasta säästä. Lounaan jälkeen kakkukahveet nautittiin Sintsukan terassilla. Illemmalla Sinikka meni sitten toisen pienemmän synttärisankarin juhlia juhlistamaan ja siellä juhlissa oli oikein virkistävää tutustua uusiin ihmisiin. Tämä kesä on ollut muutenkin Sinikan elämässä semmoinen reippauden kesä, ei ole kerennyt kauheasti kotona möllöttää tai valittaa, että ei ole mitään tekemistä. Sinikka on itsestään kyllä ylpeä.
Viime viikolla töissä oli puhetta vanhenemisesta, kun jokainen meistä valitettavasti vanhenee vuosi vuodelta. Sitä aina näinä hetkinä peilaa menneitä vuosia nykyiseen ja miettii, että haluaako jatkaa elämäänsä samalla lailla vai olisiko jotain, mitä muutoksia haluaisi tekevän. Töiden suhteen on Sinikalla tuntunut jo pitkään, että siihen pitäisi saada jonkinlaista muutosta, ettei käy niin, että vuosien päästä sitä huomaa olevansa täysin katkeroitunut ja työpaikan ärsyttävin riivinrauta (työkaveria lainatakseni), josta kukaan ei tykkää.
Tänään Sinikka lähtee viettämään lomaviikkoaan kotikonnuilleen, uimaan kirkkaissa järvivesissä ja keräämään mansikoita. Loman jälkeen alkaa Sinikan uusi elämä, vuoden päästä on isot juhlat ja silloin Sinikka on elämänsä kunnossa.
Tui Tui rakkaat ystävät, nautitaan vielä herkuista, kun voidaan! :)
Viikkoon ei ole tullut tänne kirjoitettua mitään, Sinikalla on ollut semmoinen tyhjyys ja humina päässä, että ei ole oikein tekstiä syntynyt. No mutta nyt yritetaan saada jotain aikaiseksi, jotta saatte nauttia taas Sinikan jutuista täysin rinnoin tai rinnoitta, ihan miten vaan. :)
Kesässä on se ihanuus, ettei tarvitse pitää kauheasti vaatetta päällä, kodista ulos lähteminen on niin helppoa, sujauttaa kengät vaan jalkaan ja menoksi. Talvella on harrastettava sitä kerrospukeutumista ja hiki on päässä, ennen kuin pääset ovesta ulos. Lisäksi kesällä tulee oltua muutenkin aktiivinen, voi töiden jälkeen hypätä pyörän selkään ja hurauttaa veden ääreen nauttimaan kesäillasta jäätelön kera tai mennä kaupungille katselemaan kesäistä menoa. Sinikka ei voi muuta kuin kehua tätä kesän ihanuutta.
Tänään sunnuntaina Sinikka karautti pikkuisella kaarallaan ihailemaan Fiskarsin ruukkimiljöötä. Fiskars ja Porvoo kuuluvat joka kesäiseen käyntikohteeseen, ne molemmat ovat niin idyllisia ja lähellä Helsinkiä. Tällä kertaa Fiskarsissa oli menossa myös antiikkimarkkinat, kojua oli tarjolla jos monen moista. Putiikkien koluamisen jälkeen, Sinikka nautti kahvit Laundry Fiskars Cafe Barissa. Sinikka ei muista, että oliko kyseinen kahvila viime kesänä, mutta kannattaa mennä käymään siellä, sisustus oli oikein tyylikäs ja palvelu mukavan rentoa.
Näin kesäisin siivoaminen vähän takkuilee, hieman on ollut huono omatunto, kun on sunnuntaisin tuntunut, että ei huvittaisi yhtään siivota, pakko on ollut pakottaa silti itsensä luutun ääreen. Perjantaina Juanita yllätti Sinikan iloisesti ja oli pessyt ikkunat sillä aikaa kun Sinikka oli töissä. On se Juanita kyllä ihana!
Ihanaa, mikä auringon paiste onkaan meitä tänään hellinyt, kyllä sitä saikin odottaa. Sinikan piti oikein tuolla ulkona ollessa pysähtyä ja miettiä itsekseen, että nyt on Sintsukka kesä, nauti tästä ja muista tämä hetki sitten talven pimeinä tunteina.
Ensimmäinen työviikko loman jälkeen meni aika hyvin, siitä se arkinen aherrus taas lähti pyörimään, kyllä se työnteko tuo elämään semmoisen hyvän rytmin, mitä sitä ilman työntekoa sitten tekisi, siivoaisi kotona kaiket päivät, niin että lattiat kuluisi puhki....
Sinikka kävi eilen illalla Mannilan ruustinnan kanssa iltakävelyllä Kaivopuistossa ja nauttimassa jäätelöt meren rannalla, Sinikan ystävätär on niin tarkka syömisistään, hänelle kelpaa vain Helsingin Jäätelötehtaan herkkujäätelöt. Rannalla kävellessä, tuli marimekon Sami Ruotsalainen vastaan ja tietysti heti piti udella, että mitä ihanuuksia tulee syksyn tullen marimekolle myyntiin, Sanna Annukan uusia kuoseja Sinikka odottaa kovasti. Ihanaa en malta odottaa, että saan kääriä koko asunnon syksyn tullen uusiin marimekon kuoseihin. Ai Ai.
Tänä viikonloppuna on kaupungilla pyöriessä tullut monta tuttavaa vastaan, joiden kanssa on ollut mukavaa vaihdella kuulumisia, Helsinki on iso kaupunki, mutta joskus sitä törmää moneenkin tuttuun saman päivän aikana. Ai niin, siitä piti vielä myös kirjoittaa, että kyllä tämä kesä pukee suomalaisia, kaikki näyttää niin paljon paremmilta aina kesällä, niin on komeita herrojakin kulkenut vastaan, että kellohame on pyörinyt ympyrää monet kerrat Sinikan päällä. Jösses!
Nauttikaamme kesästä siis vähin vaattein! Tui Tui!
