Juhannus

Sinikan juhannus koostui: vesisateesta, lupsakoista immeisistä, Savon muasta, raparperitiramisusta, rakkaista, läänintaiteilijasta, mökistä, paljusta, saunasta, kuohuvasta, olla öllöttämisestä ja siitä tunteesta, että on kesä. 

Iloinen 1950-luku ja tangon taikaa

Sinikka sai ystävättäreltään lainaksi hienon kirjan: Iloinen 1950-luku, purkkaa, sotakorvauksia ja unelmia. Kirja käy läpi koko 50-luvun, kertoen ajan hengen mukaisesta pukeutumisesta, musiikista, tapahtumista ja kuinka Suomi kehittyi maana sotavuosien jälkeen. Sinikka ei jaksanut keskittyä tällä kertaa kauheasti tekstin lukemiseen, vaan pelkästään kuvien katselemiseen, niitä on kirjassa paljon. Ihanaa ajankuvaa, kyllä 50-luku oli vuosikymmenistä parhain. Myös Helsingin keskustasta otetut kuvat on mielenkiintoista katsottavaa, miten kaupunki onkaan muuttunut nykypäivään tultaessa.

Sinikka rakastaa iskelmämusiikkia ja tangot ovat lähellä sydäntä. Viikonloppuna järjestettiin vuotuisten tangomarkkinoiden finaalin karsinta, johon Sinikan ystävätär osallistui. Ystävätär lauloi itsensä Seinäjoen finaalin asti, joten tästä kesästä tulee nyt virallisesti tangokesä. Sinikan pitää nyt käydä ostamassa muutama uusi leninki itselleen, ei se tangon tanssiminen suju niin hyvin komeron perukoilla pölyttyneissä hamosissa, kuin pakasta vedetyllä uutukaisella. Sinikkaa harmittaa vaan, kun lavatansseissa ei tahdo löytyä niitä tummia ja tulisia tangon taitajia, tuppaavat nuo suomalaiset miehet olla aika pökkelöpolvista sorttia. 

Se on kesä nyt kukkeimmillaan, ensi viikonloppuna vietetään keskikesän juhlaa. Päivät käyvät vähiin täällä Sinikan vanhassa asunnossa, ensi viikolla alkaa ahkera pakkaaminen, jotta kaikki tavarat saadaan hyvin pakattua. Sinikka on palkannut kaikki komeat urhot muuttomiehiksi ja Juanitan tehtävänä on organisoida muuttopäivä sujumaan hyvin. Kaikki turhat roinat on saaneet lähteä, Sinikka on ahkerasti lahjoittanut tavaraa ja vaatetta pois. Kaikki muu on turhaa, paitsi Marimekko. :)

Ihanaisia päiviä, Pus!

Kesä tuli

Kesäkuu tulla tupsahti varkain, nyt se on kesä, mitä odotetaan malttamattomana koko pitkän talven. Sinikka elää kesästä kesään, Katri Helenan laulun mukaan: kesän lapsi mä oon. Kesällä Sinikka puhkeaa kukkaan, on ihanaa laittaa nutturaan erilailla tupeerauksia, kaivaa kaapista kaikki ihanat kukkamekot esille ja kopistella korkokengillä pitkin kesäisiä katuja. Sinikka ei ymmärrä näitä nykynaisia, jotka menevät coolisti Converset jalassa ja piukat farkut uumaa myöten soikeena. Korkokengät ne olla pitää ja hame myös, talvella saa taas housut jalassa hautoa. 

Ilmojen lämmetessä Sinikka upotti sormensa multaan, palstalla muutoksen tuulet puhalsivat. Rankalla kädellä tuli laitettua punaviinimarjat matalammaksi ja lisäksi vadelma sai myös lähteä, se tuppaa niin ärsyttävästi leviämään joka paikkaan, 20 neliön palstalla ei ollut nyt tilaa vadelman rellestää huolettomana. Sinikka istutti perinteisesti hyväksi havaittuja kasviksia: perunaa, sipulia, punajuurta ja kesäkurpitsaa. Nyt vaan toivomme lämmintä kesää ja pieniä sateita silloin tällöin, jotta saadaan hyvä sato. Ei tämä kesäkuun alkupäivät ole sään puolesta ollut kovin kummoinen, mutta nyt emme valita, koska kesä on aina kesä.

Sinikka oli viime perjantaina ihanien ystävättärien kanssa jo perinteeksi muodostuneella illallisristeilyllä. Teemana oli kesän aloitus ja Sinikan syntymäpäivien juhlinta näin etukäteen, ystävättäret yllättivät Sinikan iloisesti ja olivat ostaneet lahjakortin minnekäs muualle kuin Marimekkoon, ihanaa...

Kesäkuun lopussa alkaa uudet tuulet puhaltamaan, Sinikka muuttaa merellisiin maisemiin nauttimaan muiden yhtä tyylikkäiden ihmisten seurasta, pikkuisen ahdistaa ajatus tavaroiden pakkaamisesta, mutta onneksi on Juanita olemassa.

PUS PUS, nauttikaa kesästä vaikka taivaalta tippuisikin mummoja hammeen helemat korvissa... :)