torstai 31. maaliskuuta 2016

Nuttura kohti kevättä

Mämmit on nyt syöty ja munat nautittu taas vuoden tarpeiksi ja on aika suunnata katse tulevaan. Aurinko on ihanasti paistanut, sääret hiestä märkänä on Piiroinen painanut pitkin kylänraittia, näin keväisin on niin hankalaa aamuisin miettiä, että mitä laittaisi päällensä. Kevät ilma on petollista, niin äiti teroitti aina lapsena Sinikalle, villadamaskeja pidettiin jalassa kevätjuhliin saakka. Kesän tiesi koittaneen silloin kun sai varvassandaalit jalkaan ja puuvillamekon päälleen.

Näin kevään korvilla sitä tuntee itsensä aina jotenkin levottomaksi, pitäisi saada jotain uutta elämäänsä, talven on pipo silmillä möllöttänyt mökissä, niin valon lisääntyessä haluaisi kaikkea uutta ja ihanaa piristystä. Uusi ammatti, uusi kampaus, uusia vaatteita, uusi auto, uusi asunto, uusi sisustus, uusi elämä. Sinikalle tuli tässä männä viikolla 10 vuotta täyteen samassa työpaikassa ja se on jotenkin pysäyttävää, hirveän pitkä aika tupeerata samassa paikassa. Hieman on tullut sellainen olo, että olisiko nyt jo korkea aika vaihtaa työpaikkaa, ei olla ihan nuorikkojakaan enää ja jos vielä kymmenen vuotta samassa paikassa aikoo pyöriä, niin pölyt saa pyyhkiä myös Sinikan päältä, sen jälkeen ei ole enää mitään toivoa lähteä minnekään. Ajatus uudesta työpaikasta tuntuu jotenkin kutkuttavalta, mutta toisaalta taas ei, tulisi ikävä työkavereita ja mitä jos ei sitten tykkääkään siitä uudesta työpaikasta yhtään. Elämä on täynnä vaikeita päätöksiä ja Sinikka on aina ollut huono niitä tekemään.

Tällä viikolla kaiken tämän muun höpötyksen keskellä on myös Sinikalle iskenyt matkakuume, tänä kesänä Sinikka rukka joutuu koko kesän kärvistelemään kesähupakoiden kanssa töissä ja pääsee lomalle vasta elokuussa. Jonnekin matkalle on päästävä, mutta minne, siinäpä pulma. Näinä epävakaina aikoina, ei haluaisi minkäänlaista pommia hameensa alle, joten kysymys kuuluu, mikä olisi Sinikalle turvallinen vaihtoehto, pysyä kotona?

Arvaatko kuvien perusteella, minne Sinikka haluaisi matkustaa? PUS!






tiistai 22. maaliskuuta 2016

Sinikka kohtaa KonMarin







Sinikka osti itselleen Marie Kondon KonMari-kirjan. Tästä kirjasta on pitkään jo kohistu, ihmisen ei pitäisi haalia liikaa tavaraa kotiansa täyttämään, vaan siivota ylimääräinen roina ympäriltään pois. Jokaisen esineen kohdalla täytyy kysyä itseltään: tuottaako tämä esine minulle iloa? Saapa nähdä miten Sinikan käy, tavaraa rakastavana ihmisenä on sitä tavaraa tullut haalineeksi aika paljon ympärilleen. Vaatteita Sinikka ei enää osta siihen malliin kuin ennen, nykyisin vaan silloin, kun on todellinen tarve tai tunne, että tarvitsee välttämättä kyseisen vaatekappaleen. Tietenkin ostomania iskee Sinikallekin joskus, mutta ei enää niin usein kuin ennen....

Turhasta roinasta eroon pääseminen vapauttaa energiaa muuhun kuin tavaroista huolehtimiseen.

Samalla kun siivoat, tulet järjestäneeksi asiasi ja elämäsi. 

Saat lisää rohkeutta minimoida elämästä negatiivisia asioita.

Kun järjestys on kerran saatu aikaan, kaaosta ei synny enää koskaan.

Mielenkiinnolla jäämme odottamaan kuinka Sinikan käy KonMarin parissa, PUS!

sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Kohti ekologisempaa siivousta



Kevät, tuo ihana aika vuodesta on täällä taas, jokainen meistä voi puhjeta kevään tullen ihanaiseen kukoistukseen ja pois pyyhkäistä talven jättämän tunkkaisuuden pois ympäriltä pyörimästä. Niin ihanaa aikaa kun kevät onkin, mutta armoton valo näyttää kaiken pölyn ja pesemättömät ikkunat kotona ollessa. Sen takia Sinikka päätti kirjoittaa muutaman rivin siivouksesta, joka on nyt jäänyt pitkäksi aikaa kokonaan käsittelemättä tällä sivustolla. 

Näinä aikoina, kun jokainen meistä ympäröi itsensä valtavalla määrällä erinäisiä kemikaaleja, niin on hyvä ottaa isoäitien niksit käyttöön kotona siivotessa. Voi sitten hyvällä omatunnolla puleerata kotiaan ekologisilla vaihtoehdoilla ja silti käyttää meikkituotteita ja sumuttaa valtavan määrän hiuslakkaa nutturuunsa, eikös vain?

ETIKKA

Etikka on vanha ja pitkään käytetty puhdistusaine, jonka avulla voit puhdistaa erilaisia tahroja kodin pinnoilta. Etikka on ympäristöystävällinen ja tehokas puhdistusaine, mutta ihan kaikkiin pintoihin etikka ei sovellu. Älä missään nimessä käytä etikkaa: marmori, emali tai alumiini pinnoille. Etikka sopii hyvin pinttyneeseen likaan ja sillä saa hanat ja altaat kirkkaiksi. Tee etikasta pesuseos niin, että sekoitat yksi osa etikkaa ja kaksi osaa lämmintä vettä ( ei kuumaa, koska muuten etikka haihtuu). Ikkuoiden pesuun etikka sopii myös mainiosti, kirkkaat ikkunat saat, kun laitat pesuveden joukkoon 1 rkl etikkaa ja muutaman tipan käsitiskiainetta eli Fairya.

RUOKASOODA

Ruokasooda on monille tuttu leipomisen yhteydessä, mutta monikaan ei ole varmaan käyttänyt sitä kotona siivouksessa. Ruokasooda mm. valkaisee, puhdistaa ja poistaa pinttynyttä likaa ja epätoivotun hajun poistossa ruokasooda on ehdoton. Ruokasooda on jauhemaisen koostumuksensa ansiosta erittäin hyvä silloin, kun pitää jotain likaista kohtaa hangata ja vaikka pitäisi kovastikin hangata, niin pinta ei naarmuunnu soodaa käyttäessä. Sinikka käyttää ruokasoodaa mattojen raikastukseen. Keväisin verhojen vaihdon yhteydessä, täytyy myös vaihtaa kesämatot lattialle ja vintillä/varastossa olleet matot tuppaavat haista ummehtuneelle. Matot kannattaa ensin tuulettaa ja tampata kunnolla, jos olet laiskanpuoleinen emäntä niin imurointi riittää, sen jälkeen ripottele ruokasoodaa tasainen kerros maton päälle, anna vaikuttaa 40-60 minuuttia ja imuroi ruokasooda pois. Tunkkaisuus on tipotiessään. 

SITRUUNA

Muutaman kuukauden päästä siman valmistuksen yhteydessä jätä muutama sitruuna sivuun ja käytä ne kotisi siivoukseen. Tuoreen sitruunan mehulla voit mm. kirkastaa tummuneet laatat. Halkaise sitruuna kahtia ja hiero puolikkaalla laattojen päältä, jos pelkäät, että sitruuna haurastuttaa laattojen saumavälit niin huuhtele sitruuna vedellä pois, tehokkaamman puhdistavan vaikutuksen saat, kun hankaat vielä harjalla sitruunalla pyörityksen jälkeen. Sitruunalla peset myös oikein tehokkaasti suihkukaapin seinät/ovet: pyörittele puhdistettava kohta sitruunalla, jos haluat tehokkaampaa puhdistusta, niin pyörittelyn jälkeen hankaa sitruunan mehulla kostutetulla siivousienellä likaista kohtaa ja huuhtele lopuksi. Avot, kyllä tulee puhdasta.

Näillä ohjeilla kohti ekologisempaa siivousta, luonto ja mieli kiittää. Muista myös tämä Sinikan vinkki: virttyneet kotihousut jalassa, hiukset laittamattomana ja meikittömänä siivoaminen tuntuu vieläkin kamalammalta. Laita hiukset kuntoon, liilaa luomiin, punat huuliin, hienoin mekko päälle, korkokengät jalkaan, musiikki soimaan ja kuohuvaa lasiin. Jo on kumma, jos ei ala siivous maittamaan. PUS!

sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Kirjahaaste

Sosiaalisessa mediassa jo jonkin aikaa pyörinyt kirjahaaste tuli nyt Sinikallekin ja kirjallisuudesta kovasti kiinnostuneena Sinikka päätti ottaa haasteen vastaan. Sinikka on ollut aina kova lukemaan, on tietenkin kausia, jolloin ei tule luettua yhtään mitään, mutta aina yöpöydällä on jokin kirja kesken. Yleensä Sinikka lukee pelkästään suomalaista nykykirjallisuutta ja dekkareita, niistä menee myös kansainväliset kirjoittajat.


1. KIRJA, JOTA LUET JUURI NYT: Surunpotku, Leena Lehtolainen

Tämän kirjan Sinikka osti viime viikolla junalukemiseksi, se oli tainnut juuri ilmestyä pokkarina, kirja on Lehtolaisen uusin Maria Kallio-romaani. Ennen Sinikka tykkäsi kovasti näistä Lehtolaisen kirjoista, mutta jotenkin nykyisin tökkii ja kovasti, hirveän huonosti ja kliseisesti kirjoitettu. Ei siinä mitään, että joskushan on mukava lukea vaan aivot narikkaan-meiningillä, mutta aina näissä Maria Kallio-kirjoissa toistuu samat kliseiset maininnat: homous, lesbous, nahkahame, punkki, bändissä soittaminen, Ramones jne... On silleen, että hohhoijaa, olisiko Leena sinunkin aika mennä eteenpäin tai lopettaa koko kirjoittaminen. Kirjassa siis löytyy kuolleena timanttikauppias Tapiolan kirkon vessasta ja sitä Maria Kallio tiimeineen alkaa tutkia, pakkohan Sinikan on tämä loppuun lukea, vaikka tahmeaa on.

2. KIRJA, JOSTA PIDIT LAPSENA: Sanna ja Teemu-kirjat, Gunilla Wolde ja Jason, Camilla Mickwitz

Sanna ja Teemu kirjat jotenkin kuuluivat lapsuuteen, Teemu kirjat olivat vähän pienemmille, niissä oli vähemmän tekstiä ja Sanna kirjat taas vähän isommille suunnattu, tekstiä oli jo enemmän. Sinikka muistaa lapsena tykänneensä juuri kuvien takia näistä kirjoista. 

  




Kuitenkin vieläkin kivempi Sinikan mielestä oli Camilla Mickwitzin Jason-kirjat. Ne oli tosi värikkäitä, kerronta hauskaa ja hahmot oli piirretty pehmeän pyöreiksi. Jasonin äiti oli mahtava, sillä oli valtavan isot hiukset ja koko ajan kiire jonnekin ja Jason raukka lensi suorastaan äidin perässä joka paikkaan. Jason vei Sinikan sydämen lapsuudessa.

3. KIRJA, JOKA JÄI KESKEN: Neljäntienristeys, Tommi Kinnunen

Tämä kirjailija on ollut kaikkien huulilla taas viime päivien ajan, koska häneltä ilmestyi ilmeisesti jatko-osa tähän ensimmäiseen kirjaan. Sinikka aloitti lukemaan tätä kirjaa jo silloin kirjan ilmestyessä, mutta ei päässyt alkumetriä pidemmälle. Pari viikkoa sitten, Sinikka huomasi, että joku oli tuonut tämän kirjan kampaamoon luettavaksi ja otti sen lainaan sieltä ja sama toistui uudestaan, ei vaan iske yhtään. Kaikki ovat Neljäntienristeystä kehuneet, mutta jotenkin se ei nyt ole vaan Sinikan juttu, valitettavasti.




4. KIRJA, JOKA TEKI VAIKUTUKSEN: Totta, Riikka Pulkkinen

Sanat eivät riitä kehumaan tätä Riikka Pulkkisen kirjaa, niin hyvä se on. Aikoinaan, kun Sinikka sai luettua loppuun tämän kirjan, niin oli pakko laittaa itse kirjailijalle viestiä Facebookissa ja kiittää häntä kirjan kirjoittamisesta, niin suuren vaikutuksen kirja teki Sinikkaan. Kirja kertoo Elsasta ja Elsan perheen vaietusta salaisuudesta, jota Elsa alkaa kertomaan lapsenlapselleen Annalle, kirjassa on kaksi tasoa: nykyaika ja 1960-luvun tapahtumat. Kirja kertoo oikeastaan tunteista ja niiden käsittelystä: rakkaudesta ja luopumisesta. Pulkkisen kieli on hienoa ja kerronta kaunista. Sinikan mielestä tämä on yksi parhaimpia kirjoja, mitä on ilmestynyt.

5. KIRJA, JOHON PALAAT UUDELLEEN: Sinun lapsesi eivät ole sinun, Laura Honkasalo

Tätä kirjaa Sinikka on lukenut monta monituista kertaa uudestaan ja koskaan tähän ei kyllästy. Honkasalo kuvaa niin hyvin sitä 70-luvun lapsuuden tunnelmaa: kommunismia, pioneereja ja Neuvostoliittoon päin kumartamista. On vappumarsseja, ydinsodan pelkoa, mutta kuitenkin on toivo maailman muuttumisesta paremmaksi. Pääosassa on Nelli-niminen tyttö ja hänen veljensä Juri, jotka joutuvat isän hylättyä perheen äidin yksin kasvattamaksi. Vuosien kuluessa Nelli joutuu miettimään ajatteluaan uusiksi ympäristön muuttuessa erilaiseksi kuin 70-luvun lapsuudessa. Äiti ei olekaan enää niin aattellinen ja Nellinkin on hyväksyttävä, että kommunismi ei ollutkaan ehkä se kaikkein toimivin järjestelmä. Ihanaa ajankuvaa, Sinikka tykkää kovasti.

Tässäpä oli Sinikan viisi kirjaa, mukavia lukuhetkiä kaikille! PUS!