Sunnuntaina klo 7.30, on Sinikka jo ryystämässä aamukaffetta, itseasiassa ollut jo hereillä tunnin. Tätäkö se on tämä keski-ikäisyys, nuorempana sunnuntaisin tähän aikaan nukuttiin tai kömmittiin peiton alta hakemaan päänsärkytablettia tai sitten herättiin jostain ihan muualta kuin omasta sängystä. Silloin oli niin ja nyt on nyt. Mitä se on sitten kymmenen vuoden päästä, menopaussiko? Huh Huh..
Sinikalla oli eilen synttärit, 25-vuotta tuli täyteen jo ainakin yhdeksättä kertaa. Oli ihanaa viettää leppoista päivää ihanien ihmisten kanssa lounastellen ja samalla nauttien mahtavasta säästä. Lounaan jälkeen kakkukahveet nautittiin Sintsukan terassilla. Illemmalla Sinikka meni sitten toisen pienemmän synttärisankarin juhlia juhlistamaan ja siellä juhlissa oli oikein virkistävää tutustua uusiin ihmisiin. Tämä kesä on ollut muutenkin Sinikan elämässä semmoinen reippauden kesä, ei ole kerennyt kauheasti kotona möllöttää tai valittaa, että ei ole mitään tekemistä. Sinikka on itsestään kyllä ylpeä.
Viime viikolla töissä oli puhetta vanhenemisesta, kun jokainen meistä valitettavasti vanhenee vuosi vuodelta. Sitä aina näinä hetkinä peilaa menneitä vuosia nykyiseen ja miettii, että haluaako jatkaa elämäänsä samalla lailla vai olisiko jotain, mitä muutoksia haluaisi tekevän. Töiden suhteen on Sinikalla tuntunut jo pitkään, että siihen pitäisi saada jonkinlaista muutosta, ettei käy niin, että vuosien päästä sitä huomaa olevansa täysin katkeroitunut ja työpaikan ärsyttävin riivinrauta (työkaveria lainatakseni), josta kukaan ei tykkää.
Tänään Sinikka lähtee viettämään lomaviikkoaan kotikonnuilleen, uimaan kirkkaissa järvivesissä ja keräämään mansikoita. Loman jälkeen alkaa Sinikan uusi elämä, vuoden päästä on isot juhlat ja silloin Sinikka on elämänsä kunnossa.
Tui Tui rakkaat ystävät, nautitaan vielä herkuista, kun voidaan! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti