maanantai 7. syyskuuta 2015

Toipilas

Se on nyt syyskuu ja aamuisin herätessä on niin kirpakkaa, että villasukat on jo syytä ollut laittaa jalkoihin. Sinikalla alkoi toinen viikko täällä Savon muan toipilaskodissa. Päivät menevät ihan mukavasti lukiessa, ottaen pieniä päiväunia ja välillä hissukseen ulkona kävellessä. Yöt onkin sitten toinen juttu, yöllä käteen yleensä aina särkee ja pelkästään selällään nukkuessa on omat haasteensa. Onneksi on hyvät kipulääkkeet keksitty.

Yhteentörmäyksiäkin on tullut, Sinikka kun on tottunut itsensä puunaamaan joka päivä tip top-kuntoon ja haluaisi tietenkin näyttää yhtä hyvältä näin toipilaana. Vasemmalla kädellä on vaikea laittaa papiljotteja hiuksiin, tupeerata nuttura ojennukseen tai laittaa liilaa luomiin. Myöskään missään lököhousuissa olo ei tunnu kotoisalta, Sinikka on vaatinut saumasukat jalkoihinsa joka päivä ja kellohameen päälle, joku roti sentäs tässä toipilaana olemissa on, Sinikan on näytettävä hyvälle!

Yhtä asiaa Sinikka vielä kaipaisi, semmoinen komea hoitaja puuttuu täältä, joka hieroa hivelisi Sinikan kipeää kättä aina tarvittaessa ja toteuttaisi kaikki pienimmätkin toiveet. Helsingissä on Juanita saanut tehdä syyssiivouksen rauhassa ilman Sinikan komentelua, ihanaa on palata puunattuun kotiin nauttimaan Lauttasaaren hienostuneesta ilmapiiristä. Ensi viikolla alkaa kuntoutus, jotta saadaan käsi taas kunnolla toimimaan, miksikään käsipuoleksi ei tässä todellakaan jäädä, se on vissi ja varma.

Seuraavien kuvien myötä Sinikka toivottaa teille oikein ihanaista alkavaa syksyä, pus!















3 kommenttia:

  1. Pikaista toipumista, Sinikka. Lauttasaari sinua varmasti kaipaa. Mahtavia kuvia olet taas kansan nähtäväksi laittanut.

    VastaaPoista
  2. Sinikka toipuu nyt rauhassa ja hommaa peruukin. Sillä niin näppärästi saa aina edustavan kampauksen, eikä tarvitse kauhiasti paljon kättä rasittaa tuperauksilla.

    Marketta voisi kuvitella, eikä nyt missään nimessä tahdo pelotella, mutta kuntoutus tulee olemaan epämiellyttävää noin ison vamman kanssa. Marketalla leikattiin aikoinaan olkapää, joka oli siisti tapaus rinnallasi ja alkuun kuntoutus oli äkäistä. Mutta hienot rouvat ei valita ja Sinikan sisulla se varmasti menee hyvin ja ei aikaakaan, kun pääset taas rättiä heiluttaa ja torttua paistamaan.

    VastaaPoista
  3. Juu kiitos, kyllä Sinikka ottaa nyt iisisti tämän elon ja puuhailee kotona omien voimien mukaisesti.... :)

    VastaaPoista