Piiroisen puolukkaretki

Piiroisella oli kerrankin vapaata viikonloppuna, joten auton nokka suuntasi kohti Savoa. Mennessä oli pieni pysähdys Sysmässä, jossa Sinikka kävi katsastamassa pientä punaista mökkiä, mietinnässä olisi viettää siellä viikonloppuja ja lomia ensi kesänä, mutta katsotaan nyt vielä, onko Sinikasta sähköttömään mökkiin. Eihän siellä pääse edes nettiin tai saa hiuksia käherrettyä jos paikallisella tanssilavalla sattuisi olemaan tanssit. Aina voi tietysti rullat päässä nukkua, mutta siitä taitaa mennä niskat jumiin. 

Lauantaina ilma oli mitä parhain, joten Sinikka päätti lähteä puolukoita poimimaan. Ei olisi uskonut nuorena, että sitä ihan omasta vapaasta tahdosta lähtee metsään ja vielä puolukoita poimimaan. Kahvit tietysti keitettiin termokseen, voileivät laitettiin nostalgisesti voipaperiin ja jälkkäriksi omenapiirakkaa ja avot, jos ei löydy puolukoita niin ainakin on hyvät eväät mukana. Aluksi tuntui, että himokerääjät ovat kaikki puolukat jo keränneet, mutta kyllähän niitä alkoi löytyä, kun jaksoi aikansa metsässä tarpoa. Ei vaivannut hirvikärpäset tai muutkaan öttimöttiäiset Sinikkaa, sanko tuli kerättyä melkein täyteen puolukoita ja eväät maistuivat niin hyvältä metsän keskellä. Mikä parasta, puolukoiden poimiminen oli mukavaa. Niin ne ajat muuttuvat: ennen mentiin viikonloppuna rimpsalle, nyt mennään puolukkaan.