Sunnuntaina siivouksen jälkeen olin sopinut treffit kaupungille ystävättäreni kanssa. Sinikalla on yleensä vain sunnuntaisin aikaa muillekin kuin itselleen, joten ystävättäriä on hyvä nähdä silloin. Tämän ystävättären kanssa käymme yleensä kaupungin hienoimman tavaratalon ravintolassa, jossa tarjoillaan sunnuntaisin oikein hyvä brunssi. Kerran siellä ollessamme, viereisessä pöydässä istui itse Haikon kartanon johtajatar ja tällä kertaa halusimme tietenkin istua samaan pöytään, missä hän oli viimeksi istunut.
Sinikka tunsi itsensä niin hienoksi. :)
Ystävätärtä on jo pitkään vaivanut hänen työpaikkansa yt-neuvottelut, jossa hän henkiköstöpäällikkönä on joutunut olemaan mukana. Olen yrittänyt häntä hieman neuvoa näissä ihmissuhdeasioissa, että älä nyt hyvä ihminen ainakaan se turkki päällä sinne neuvotteluihin marssi, mutta ei hän ota kuuleviin korviin Sinikan neuvoja.
Brunssi oli oikein hyvä, varsinkin jälkiruokapöytää Sinikka himoitsee aina kovasti, vaikkakin kesäkuntoon 2014 häämöttää uhkaavasti.
Aina voi yrittää sitä kesäkuntoa tavoitella ja vuosilukua voi loppuun vaihtaa vaivihkaa, jos ei tänä vuonna niin sitten vuonna 2015. No niin, nyt Sinikka ottaa kutimet esiin ja alkaa neulomaan, mukavaa viikkoa teille kaikille!
Ihanainen brunssi.
VastaaPoistaNiin oli... :)
PoistaViisaasti neuvoit ystävätärtäsi :) Tää on loistava blogi!
VastaaPoistaSinikka kiittää.. :)
VastaaPoistaSinikka, voitko neuvoa, kun olet paitsi siivous- myös ihmissuhde-ekspertti. Minulla on työtoveri, joka aina aamulla ensimmäiseksi valittaa, että on nukkunut NIIN huonosti. En jaksaisi kuunnella tuollaista turhaa rutinaa. Miten vaiennan hänet siististi? Empatiat alkavat olla vähissä: tänään jo melkein sanoin suorat (ja rumat) sanat, mutta sain jotenkuten hillittyä itseni. Mitä sanoisin, hyvä Sinikka?
VastaaPoistaHyvä Rose, Sinikka luottaa suoruuteen, voisit sanoa vaikka, että mitäpä jos menisit tänä iltana aikaisemmin nukkumaan, jos se auttaisi tuohon sinun väsymykseen tai sitten jos haluat olla yli empaattiinen niin voit kysyä, että onko sinulla kenties huolia, jotka sinua aina valvottavat.... Olisko näistä apua? :)
VastaaPoistaKiitos Sinikka, mutta työkaverini E. on kova luu. Nämä keinot on jo käytetty ja rutina sen kun jatkuu. Ehkä minun on vain vaihdettava työpaikkaa. Seuraavaksi täytyykin anella sinulta ammatinvaihtovinkkejä...
VastaaPoista