Sinikka on nyt vähän väsynyt

Sinikka on väsynyt. Kevät on jotenkin rankkaa aikaa, vaikka silloin auringon paistaessa ja luonnon puhjetessa kukkaan, pitäisi olla jotenkin elinvoimainen, mutta Sinikka ei ole koskaan oikein puhjennut kukkaan keväisin. Talven jälkeen kaikki hamosetkin näyttävät nuhjuiselta ja tupeeraus on ihan vinksallaan, koko olemus on ihan blaah. 

Koti myös näyttää keväisin pölyiseltä, siitäkin huolimatta, että pölyhuiska on kasvanut kiinni Sinikan käteen ja sitä käytetään ahkerasti. Juanita saisi tulla ja pestä Sinikan ikkunat uudelleen, sen verran ovat jo likaantuneet viime pesusta. Taitaa Juanita kaivata jo kesälomalle, mutta ensin on pestävä Sinikan ikkunat.

Onneksi jotain ihanaista siintää näköpiiriissä, kun ystävätär Marketta Liljegren järjestää juhlat kesähuvilallaan kahden viikon päästä, niin josko ne pyyhkäisisi pois tämän väsymyksen ja nuhjuisuuden. Täytyy ruveta jo miettimään jonkinlaista eleganttia päällepantavaa, mikä myös sopisi erityisen hyvin maalaiselämään. Ei liian juhlavaa eikä liian arkista, siinäpä on Sinikalla pulma ratkottavana.

Sunnuntaina muistetaan äitejä. Joidenkin äidit ovat mahdottoman vaativia lahjojen suhteen ja olettevat, että lapset joka kerta pääsevät äitienpäivänä kotona käymään. Miksi pitää muistaa äitiä yhtenä päivänä vuodessa, kun sen voi tehdä vaikka joka päivä. 

Pus Pus!